Hinnoittelu

Hinnoittelu on yksi yrityksen tärkeimpiä tehtäviä. Hinnan on oltava sellainen, että työntekijät saavat palkkansa ja yritys kannattaa. Hinnan on oltava myös sellainen, että tuote tai palvelu menee kaupaksi. Eikä riitä, että hinnan osaa kerran laskea oikeaksi, on myös seurattava sekä markkinoiden muutoksia että kustannusten muutoksia.

Hintaa suunniteltaessa tai tarkistettaessa on ensin määriteltävä hinnan alaraja, eli se hinta, jolla tuote kattaa kustannuksensa. Yläraja määräytyy markkinoiden ja tuotteen laadun perusteella.

Jos tuote on tavallinen ja sitä on runsaasti tarjolla, hinta ei voi juurikaan poiketa markkinahinnasta. Jos tuote on jotenkin omaleimainen tai pystymme vakuuttumaan ostajat tuotteen erinomaisesta laadusta, hinnoitteluvaraa on enemmän, sillä asiakkaat ovat usein valmiita maksamaan laadusta. Jos tuote on täysin omaleimainen, eikä vastaavia ole tarjolla markkinoilla, asiakas on valmis maksamaan käytettävissä olevien varojensa mukaan.

Markkinoita ja tärkeimpiä kilpailijoita on syytä seurata jatkuvasti. Jos kilpailija muuttaa hintaansa tai tuotettaan, on mietittävä miten itse siihen reagoidaan. Omiakin tuotteita on jatkuvasti kehitettävä ja mietittävä niiden hinnoittelua.

Hinnoittelu on oikeastaan jo osa osuuskunnan strategiaa. Jos on valittu korkean hinnan strategia, hinta pidetään niin korkeana kuin mahdollista, eikä havitellakaan suurta markkinaosuutta. Alhaisen hinnan strategia tähtää ison markkinaosuuden saavuttamiseen ja kilpailijoiden sulkemiseen pois markkinoita. Jos käytetään alhaista hintaa jotta päästäisiin markkinoille, täytyy miettiä, miten hintaa voi myöhemmin korottaa.

Hintoja voidaan myös erityttää eli käyttää eri hintoja erilaisille asiakkaille tai eri tilanteissa, esim. sesonkituotteilla hintaa käytetään kysynnän tasaamiseen. Lomamökin saa syksyllä halvemmalla kuin keskikesällä.

Hinta voi tietysti vaihdella myös toimitustavan ja –määrän mukaan. Esimerkiksi satunnainen siivous voi maksaa 30 euroa/tunti, mutta säännöllinen viikkosiivous, joka käsittää kaksi tuntia viikossa, maksaa 57 euroa/viikko.

Hintojen eriyttämisen edellytyksenä on se, etteivät asiakkaat tiedä toistensa hinnoista tai he ymmärtävät ja hyväksyvät erilaiset hinnat. Eriyttäminen ei saa myöskään vaikuttaa jo olevien asiakkaiden kysyntään.

Yksi tapa eriyttää hintoja on antaa alennuksia. Alennuksien edellytyksenä on, että ne on jo otettu huomioon hinnoittelussa.  Se voi tietysti olla osa hinnoittelustrategiaa, vakituisille asiakkaille annetaan alennuksia, jotka varmistavat heidän pysymisensä asiakkaina.

Käytännössä hinnoittelu on tietysti yhdistelmä eri tavoista. Markkinahinta on tiedettävä, jotta voi arvioida, paljonko asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Samoin tuotteen kustannukset on tiedettävä, jotta tiedetään mitä vähintään on saatava. Tarvittaessa sitten vielä mietitään, voisiko tuotteen tehdä halvemmalla, (nopeammin, halvemmista raaka-aineista jne),  jotta se menisi kaupaksi ja tuottaisi voittoa. Tai voisiko paremmilla raaka-aineilla saada lisäarvoa niin paljon, että hintaa voidaan nostaa enemmän kuin raaka-aineet nostavat tuotantokustannuksia. Mahdollisuuksia on paljon.

Hintaa on tietysti aina muistettava nostaa myös kustannusten nousun edellyttämällä tavalla. Palkat nousevat vuosittain ja palvelujen tuottajienkin hyvä muistaa nostaa omaa palkkaansa eli palvelun hintaa.

Pohdittavaa hinnoittelusta Lataa tästä

Kekepalkki2013F
ATAKUNNAN OSUUSTOIMINNAN KEHITTÄMISKESKUS

Satakunnan Osuustoiminnan Kehittämiskeskus, Sataosaajat Osuuskunta, Teljänkatu 8 A2, 28130 Pori. Puh. (02) 633 5095.