Osallistuminen

Osuuskunta on jäsentensä omistama yritys, joka pyrkii parantamaan jäsentensä elinkeinoa ja taloutta. Osuuskunnan jäsen on siis omistaja ja omistajuuden mukanaan tuomaa osallistumista ja sitoutumista käsitellään runsaasti tämän aineiston omistajuus-osiossa. Työosuuskunnassa jäsenet (tai suuri osa jäsenistä) työskentelee osuuskunnassa ja heidän osallistumisena osuuskunnan toimintaan ja sitoutumisensa sen kehittämiseen on sen takia voimakkaampaa ja myös tarpeellisempaa.

Tässä jaksossa käsitellään sitoutumista, osallistumista ja osallistamista nimenomaan työosuuskuntien kannalta. Osallistuminen on jäsenten/työntekijöiden aktiivista vaikuttamista osuuskunnan toimintaan, sen tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun, markkinoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä taloudellisten tavoitteiden asettamista ja niiden toteutumisen seuraamista. Tärkeintä on tietysti osallistua osuuskunnan arvojen määrittämiseen sekä strategian laatimiseen ja tarkistamiseen.

Jos jäsenet ovat aktiivisia, osallistamista ei tarvita. Mutta usein työosuuskunnissakin tulee eteen vaiheita, jolloin toimitusjohtaja ja hallitus joutuvat miettimään jäsenten osallistamista eli herättelemistä osallistumaan ja vaikuttamaan.

Tukea sitoutumisella ja osallistumiselle antaa se, jos jäsenet voivat kokea osuuskunnan työyhteisökseen, jos sieltä löytyy yhteisö ja työtovereita, joiden kanssa voi keskustella ja suunnitella, purkaa pettymyksiä ja ehkä viettää vapaa-aikaakin yhdessä. Jos osuuskunnan jäsenet työskentelevät kovin erillään, tällaista yhteisöä ei synny ainakaan ilman sen tietoista rakentamista.

Tuotteiden suunnittelu

Osallistuminen kilpailukykyisten tuotteiden suunnitteluun ja kehittämiseen on tärkeä osallistumisen osa-alue. Jäsenen kannattaa lähteä suunnittelemaan omia tuotteitaan ja palveluitaan miettimällä ensin osaamisalueitaan, mitä tietoja ja taitoja hänellä jo on hallussaan. Yhdessä muiden jäsenten kanssa mietitään voitaisiinko kehittää yhteisiä tuotteita, joissa käytetään monien jäsenten taitoja ja tietoja hyväksi.

Tärkeintä on löytää näille tuotteille ja palveluille ostavia asiakkaita ja tähän suunnittelutyöhön tulee paneutua sekä yksittäisen jäsenen että kaikkien osuuskuntalaisten säännöllisesti. Vasta sitten, kun tiedetään ketkä ovat mahdollisia asiakkaita, voidaan suunnitella miten heille osuuskunnan tuotteita markkinoidaan. (Näistä asioista lisää asiakkuus-osassa)

Osallistuminen hallintoon

Osuuskunta on jäsentensä hallitsema, demokraattinen taloudellinen yhteisö. Jokaisella jäsenellä on sekä työntekijän että omistajan vaikutuskanavat ja mahdollisuudet. Vaikka osuuskunta antaisi sinänsä ehkä riittävän palkan, itse kunkin toiminta vaikuttaa myös yhteisen yrityksen tulevaisuuteen ja sitä kautta myös jokaisen jäsenen tulevaisuuteen.

Pienessä osuuskunnassa kaikki jäsenet voivat kuulua hallitukseen – ainakin varajäseninä. Isommissa osuuskunnissa osuuskuntakokous valitsee hallituksen, joka käyttää päätösvaltaa osuuskuntakokousten välillä ja hoitaa käytännön asioita. Osuuskunnalla on yleensä myös toimitusjohtaja, jonka valitsee hallitus tai osuuskuntakokous. Hän hoitaa juoksevia asioita ja toimii hallituksen ohjeiden mukaan. Hallituksen jäsenet pystyvät tietysti vaikuttamaan enemmän osuuskunnan toimintaan kuin rivijäsenet, mutta hallituksen toimintaa pitäisi ohjata osuuskunnan kaikkien jäsenten koostama ja hyväksymä strategia sekä vuosittainen budjetti ja toimintasuunnitelma.

Hallituksen tehtävä on talouden seuranta, mutta myös kaikille jäsenille pitää antaa tietoja talouden kehittymisestä muutaman kerran vuodessa, jotta jäsenet kokevat kuuluvansa yritykseen ja voivat vaikuttaa sen talouden kehitykseen. Hallitus hyväksyy uudet jäsenet ja myöntää eron vanhoille. Siitä pitäisi tieto kulkea kaikille jäsenille, samoin tietysti mahdollisista uusista markkinointiponnistuksista, isoista sopimuksista jne. eli kaikista tärkeistä hallituksen päätöksistä. Ja kaikkien hallituksen jäsenten on oltava valmiit esittämään hallituksessa jäsenten toivomia asioita ja huomaamia ongelmia.

Osuuskunnan koosta ja toimintatavoista tietysti riippuu miten tämä toteutetaan. Onko mahdollista kaikkien kokoontua useammin kuin varsinaisiin kokoukseen? Ja koska kaikki tuskin koskaan pääsevät kokoontumisiin paikalle, jäsenkirjeet ja tiedotteet ovat hyvä ja tarpeellinen tapa – joko paperilla tai sähköisinä.

Luottamus on pääomaa

Vaikka jäsenten virkistystilaisuudet saattavat tuntua liiketoiminnan kannalta sivuseikalta, ne eivät sitä ole. Vapaammissa tilanteissa tutustutaan toisiin ja löydetään työtovereista uusia piirteitä ja uusia taitoja ja ehkä yhteisiä harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita. Tämä kaikki auttaa luottamuksen syntymistä, kasvattaa sosiaalista pääomaa.

Sosiaalinen pääomaa osuuskunnan sisällä merkitsee yhteisiä tavoitteita ja luottamusta siihen, että yhteisöstä saa tukea ja apua ja myös halua antaa tukea ja apua. Yhteinen ongelmien ratkaiseminen luo yhteisyyttä, osallistumista ja sitoutumista.

Kekepalkki2013F
ATAKUNNAN OSUUSTOIMINNAN KEHITTÄMISKESKUS

Satakunnan Osuustoiminnan Kehittämiskeskus, Sataosaajat Osuuskunta, Teljänkatu 8 A2, 28130 Pori. Puh. (02) 633 5095.