Verkottuminen - verkoston johtaminen

Seuraavassa pohditaan verkoston "perimmäisiä" kysymyksiä organisoinnin ja johtamisen näkökulmasta. Lähtöoletuksena on yritysten muodostama verkosto, jonka jäsenet tai järjestäytymismuoto ovat osuustoiminnallisia. Osiossa paneudutaan verkostoa ohjaaviin tekijöihin ja sen johtamiseen, johdettaviin tehtäviin ja verkoston toiminnan edellytyksiin sekä haasteisiin. Näistä näkökulmista on hyvä arvioida oman toimialan tai jo olemassa olevan verkoston toimintaa.

Mikä ohjaa verkostoa?

Verkostojen ohjaustekijät eli asiat, joiden perusteella toimintaa johdetaan, löytyvät yleensä niiden tehtävistä. Kyseessä voi olla yksittäinen toiminto tai palvelu, esim. keskitetyt hankinnat. Voi myös olla, että verkoston jäsenten ulkopuolelta on tullut erilaisia vaatimuksia toiminnan järjestämiselle, vaikkapa laadun osoittamiseksi julkisten hankintojen kilpailutuksiin. Laajemmat markkinareunaehdot ovat usein verkoston liikkeelle paneva voima, yleensä markkinoilla edellytetään suurempia volyymeita ja toimitusvarmuutta. Kypsimmillään, ja vaikeimmin hahmotettavissa, verkosto on strategisen ennakoinnin tulosta. Tällöin sillä haetaan kilpailuetua tulevaisuuden markkinoilla.

Kuka johtaa verkostoa?

Perinteinen verkoston johtamisen roolijako perustuu siihen, että verkostolla on ns. kärkiyritys, joka jo suoraan tai välillisesti vaihdantansa kautta johtaa verkostoa. Verkoston toiminnan ja vaihdannan organisoimiseksi saatetaan myös perustaa yhteinen organisaatio, esimerkiksi ns. toisen asteen osuuskunta eli yhteisöjen (mm. osuuskuntien) perustama osuuskunta. Johtaminen tapahtuu tämän organisoitumisen, sääntöjen ja vaihdantasääntöjen kautta. Verkosto voi myös olla taloudellisesti niin vahva tai toiminta niin vaativaa, että verkostoa johtamaan on palkattu johtaja ja muita toimihenkilöitä. Yleisimmin tämä tapahtuu edellä mainitun järjestäytyneen organisaation puitteissa, ja vaatii merkittävän liikevaihdon sekä varman resursoinnin.

Verkoston johtajuus on vaikea laji, ja usein sen miettiminen unohdetaan perustamisvaiheessa. Ajatellaan, että yhteistoiminta täyttää johtamisen tarpeen. On tietysti tilanteita ja verkostoja, joissa toiminta onnistuu näin "vapaavirtausperiaatteella", mutta usein käykin niin, ettei verkostoa johda kukaan. Tämä ilmenee etenkin siitä, että kokonaisvastuun kantajaa ei löydy.

Mitä oikeastaan johdetaan?

Verkoston perustehtävästä riippuu tietysti se, mitä johdetaan. Pelkistetyimmillään kyseessä on yksittäinen prosessi, joka sinällään voi olla hyvin monimutkainen ja vaativa. Joka tapauksessa johtaminen saa prosessin valvonnan luonnetta. Mikäli verkostoon on osoitettu henkilöstöä, on olennainen osa johtamista heidän resurssointinsa. Jos yhteinen organisaatio on verkon keskeinen toimija, jäsenten rooli johtamisessa on toiminnan linjaaminen ja päämäärien asettaminen.

Mikäli verkosto on selkeästi strategisesti suuntautunut, tuo se johtamiseen mielenkiintoisen ulottuvuuden. Tällöin voidaan puhua tulevaisuuden johtamisesta, jossa verkoston johdon näkemys on painavin johtamisen osaamisalue.

Olennaista verkoston johtamisessa

Verkoston tavoitteiden määrittelyy on annettava painoa heti suunnitteluvaiheessa. On erittäin tärkeää, että tavoitteista ja tehtävistä on selkeä yhteinen näkemys verkoston sisällä. Toinen merkittävä tekijä on resurssointi. Oletetaan, että pelkkä verkoston muodostaminen loisi tehtävän suorittamisen edellytykset. Näin ei ole, vaan verkostolle tulee antaa riittävät resurssit. Tämä usein laiminlyödään.

Verkosto on perinteisesti ollut omimmillaan yritysten toiminnan tukena ja yhteisen edun luojana. Verkosto on koettu näin vain välineeksi, ja tämä on sisältänyt usein jonkinlaista verkoston merkityksen aliarvioimista. Pitempään toiminut verkosto on usein löytänyt markkinoilta aseman ja tehtävän, jonka palauttaminen jäsenyrityksille ei ole kovinkaan helppoa vakiintuneessa tilanteessa. Voikin todeta, että verkostoja pitää kriittisesti arvioida, mutta ei aliarvioida!

Verkoston yhteistoiminnallisuus ei korvaa johtamisen tarvetta, todettakoon tämä vielä toistamiseen. Se jopa lisää sitä ja vaatii siltä enemmän. Lähtökohta onnistuneelle verkoston johtamiselle on luonnollisesti se, että sovitaan kuka johtaa verkostoa!

Verkostotoiminnan haasteita

Eri yrityksillä on luonnollisesti erilaiset toimintakulttuurit. Tämä vaikuttaa verkostossa mm. yhteisten päätösten ennakoitavuuteen ja yrityksen edustajien rooliin verkostossa. Samoin verkosto lisää päätöksentekoportaita ja vaarana on liian raskas organisointi. Päätöksentekoon tulisi kuitenkin aina välittyä jäsenten etu ja toiveet.

On tärkeää, että verkoston jäsenyrityksissä käydään oma sisäinen prosessi, jossa määritellään tavoitteet verkoston suhteen. Verkostossa on varmistettava, että sen jäsenet "pysyvät mukana vauhdissa". Pitkälle organisoituneenkin verkoston edustajien on tunnustettava, että jäsenten etu ohjaa myös verkostoa.

Edellytyksiä verkoston menestyksekkäälle johtamiselle

Selkeä tavoite ja tehtävä luovat perustan johtamiselle. Verkostoa ei saa yli- eikä aliorganisoida, vaan organisoinnin pitää olla tehtävän tasalla. Verkostolle on kuitenkin annettava riittävät resurssit, jotta siltä voi vaatia tavoitteiden täyttymistä. Vuorovaikutuksen verkoston ja sen jäsenten välillä pitää olla kaksisuuntaista yhteisen ymmärryksen varmistamiseksi. Verkoston piirissä on tunnustettava sen jäsenten etu ja toisaalta verkoston päätoimijoiden osaaminen.

Kaiken kaikkiaan verkoston johtaminen ja johtajuus vaativat totutusta poikkeavaa näkökulmaa. Vaikka verkoston jäsenet näkevät sen oman organisaation apuvälineenä, verkosto luontaisesta ottaa itse johtajuutta haltuunsa. Tämä tulee jäsenten huomioida, ja pohtia mitä se tarkoittaa: mitä hyötyä siitä on ja miten se vaikuttaa jäsenten edun ymmärtämiseen verkoston toiminnassa. Vain osaava ja johtajuutta omaava verkosto pystyy vastaamaan kilpailuympäristön kehitykseen. Tämä ns. strateginen verkostojohtaminen on yhä enemmän tarpeen yhä useammilla aloilla pienyritysten kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Pohdittavaa verkottumisesta Lataa tästä

Kekepalkki2013F
ATAKUNNAN OSUUSTOIMINNAN KEHITTÄMISKESKUS

Satakunnan Osuustoiminnan Kehittämiskeskus, Sataosaajat Osuuskunta, Teljänkatu 8 A2, 28130 Pori. Puh. (02) 633 5095.