Verkottuminen

Yritystoiminnan luonne on ollut voimakkaassa muutoksessa viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana. Aiemmin yritysten kokonaistoiminta oli laaja-alaisempaa. Nykyään keskitytään ja erikoistutaan tekemään pienempää osaa aiemmasta kokonaistoiminnasta ja muut toiminnot ostetaan yrityksen ulkopuolelta eli ulkoistetaan. Tällainen toiminta vaatii yhteistyötä eli verkottumista muiden yritysten kanssa. Aiemmin verkottumisen sijaan käytettiin enemmän käsitettä alihankinta, joka ei kuitenkaan täysin vastaa nykyisiä verkottumisen tai verkostoitumisen käsitteitä.

Joskus yritystoiminnassa suorastaan päädytään tilanteeseen, jossa toiminnan jatkaminen yksin ei ole mahdollista tai järkevää. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvitaan kumppanuutta muiden yritysten kanssa. Yritysten välinen yhteistyö eli verkon luominen kahden tai useamman yrityksen välille voi myös olla tila, johon ei ajauduta yhtäkkisestä pakosta tai sattumalta, vaan se voi olla valittu toimintamalli jo yrityksen toimintaa käynnistettäessä.

Miksi verkottua?

Yritysten välisellä yhteistyöllä ja näin muotoutuvilla verkostoilla tavoitellaan hyötyjä verrattuna tilanteeseen, jossa yritykset jatkavat toimintaansa yksinään. Yhteisen toiminnan avulla haetaan verkoston kokonaishyödyn lisäystä, josta kaikki osapuolet hyötyisivät. Verkottumisella tavoitellaan esimerkiksi kustannussäästöjä, tehokkuutta, mahdollisuutta erikoistua, strategisia hyötyjä, parempien resurssien tuomaa kilpailuetuja, neuvotteluvoimaa, vaikutusmahdollisuuksien kasvua esimerkiksi suhteessa poliittiseen päätöksentekoon, oppimismahdollisuutta, parempaa tiedon saatavuutta sekä sosiaalista ulottuvuutta.

Olennaista yritysten välisissä verkoissa ja verkostoissa on se, että jokaisen verkkoon liittyneen tulee tuntea saavansa siihen kuulumisesta jotakin lisäarvoa. Muutoin verkostoon kuuluminen ei ole yksittäiselle jäsenelle kannattavaa. Yksinkertaistaen verkostoitumisen tavoitteena on, että yksi plus yksi olisi enemmän kuin kaksi.

Verkottuminen on prosessi

Verkostoituminen ei ole kertatapahtuma, vaan jatkuvasti kehittyvä vuorovaikutteinen prosessi. Prosessimaisuuden ja dynaamisuuden ymmärtäminen on keskeistä myös verkoston menestykselle. Verkoston synty vaatiikin usein pitkän ajan, jolloin luodaan edellytyksiä ja pelisääntöjä yhteisen toiminnan käynnistämiselle ja toteuttamiselle. Syntyvaiheessa luodaan odotuksia, joiden kukin verkon jäsen uskoo toteutuvan verkon toiminnan aikana. Verkottuminen ei välttämättä tarkoita erillisen juridisen organisaation muodostamista, vaan se voi rakentua myös eritasoisten sopimusten varaan.

Verkottumisnäkökulma osuustoiminnassa

Osuustoiminnassa verkottumisajatus on sisäänrakennettuna. Osuuskunta on aina vähintään jäsentensä verkko. Jäseninä voi olla joko luonnollisia henkilöitä, yrityksiä tai molempia. Yritysten välisen yhteistyön näkökulmasta osuuskunta voikin olla monessa roolissa osana verkostoa. Se voi olla osuuskuntien perustama osuuskunta, minkä tahansa yritysmuotojen yhteenliittymäksi perustettu osuuskunta tai osuuskunta osana yritysverkkoa, joka on organisoitunut muulla tavoin kuin osuuskuntana.

Kekepalkki2013F
ATAKUNNAN OSUUSTOIMINNAN KEHITTÄMISKESKUS

Satakunnan Osuustoiminnan Kehittämiskeskus, Sataosaajat Osuuskunta, Teljänkatu 8 A2, 28130 Pori. Puh. (02) 633 5095.